Näin emme voi jatkaa

Kommunistien on oltava köyhien ja syrjäytettyjen, sekä työtätekevien puolella aina ja kaikkialla. Se ei ole mikään helppo vaatimus, mutta vain sen kautta voi saavuttaa luottamuksen ja saada ihmiset uskomaan, että olemme tosissamme.

Pelkän teorian varaan ei toimintaa voi rakentaa. Politiikka on kaikilla tasoillaan täynnä erilaisia aloitteita, joihin pitää pystyä ottamaan kantaa siltä pohjalta, miten ne suhtautuvat tavan duunareiden ja pätkätyöläisten arkeen sukupuolesta riippumatta. Tässä kamppailussa eivät pelkät omat voimat riitä, joten liittolaisia on pakko etsiä jatkuvasti ja vain yhteistyötä rakentamalla voidaan edetä.

Tämän hetken suurimpana ongelmana on yksityisen voitontavoittelun valtava kasvu ja sen nostaminen hyveeksi yli muiden. Sen tilalle tarvittaisiin toisenlainen malli, jossa voittojen sijaan asetettaisiin tavoitteeksi ihmisten tarpeiden tyydyttäminen niin, ettei yhteiskunta enää jakaantuisi riistäjiin ja riistettyihin, eikä kenenkään tarvitsisi pelätä jäävänsä ilman välttämättömiä elämisen edellytyksiä. Tämä koskee myös ympäristökysymyksiä, joissa markkinatalous on ajanut umpikujaan, eikä ratkaisuksi enää riitä pelkkä suitsiminen. Meidän on luotava parempi malli kaikille.

Kun kapitalismi törmää kasvun rajoihin, se kääntyy työvoiman puoleen vaatien siltä myönnytyksiä. Työajan pidennykset, ilmaistyövoiman lisääminen ja työvoimakustannusten hivuttaminen veronmaksajien harteille ovat kaikki tapoja kasvattaa voittoja. Kyse ei ole yhteisestä hyvästä, samasta veneestä tai kaikien talkoista. Kyse on siitä, että joku jossain kasvattaa voittojaan.

Voitot eivät valu köyhimmille, ne keskittyvät rikkaimmille. Tämä politiikka ei hyödytä tyhjätaskuja, koska heillä ei ole keinoja osallistua tämän kakun jakoon. Lautanen jää tyhjäksi ja tyhjästäkin peritään kallis lasku.

Ainoa tie ulos tästä jatkuvan kurjistamisen ja leikkaamisen noidankehästä on politiikan totaalinen suunnan muutos. Se kuitenkin jäänee haaveeksi, koska pääoman logiikka vaatii seuraavaakin hallitusta jatkamaan samaan suuntaan. Toki vauhtia voidaan hiukan säätää ja pari mutkaa ehkä tehdä.

Ainoa kestävä ratkaisu, joka ottaisi vallan pois pääomalta, on koko nykyisen talousjärjestelmän korvaaminen uudella.

Sosialismiin ei ole valmista mallia. Se luodaan aina paikallisen tilanteen pohjalta. Mitkä ovat ne erityispiirteet, jotka tarvitsemme suomalaiseen malliimme? Mitkä toimivat asiat voimme kopioida muualta maailmasta? Mihin suuntaan lähdemme?


Tie on auki. On vain käveltävä, kunnes lopulta saavumme perille.

Tehdään se kumous.